Opinnäytetyö

Opinnäytetyönäni suunnittelin ja valmistin lentoliskon lastenkulttuurikeskus Rullaan.  Lentoliskoksi valitsin Pteranodonin, sillä siitä löytyi häijyimmät ja myös parhaat kuvat internetistä.

Liskon siipiväli on noin 2.7 metriä ja nokasta takajalkoihin noin 1 metri. Ainoat ehdot liskon valmistukselle olivat, että sen tulisi kestää selkään kiipeämistä Rullan dinosaurus-näyttelyssa.

Jotta sain liskosta kestävän, tein sen kehikon, eli luurangon metallista.

Kaulan ja pään metallirakenteet.

Pteranodonin suuret siivet tein seulaverkosta. Kalastajanlangalla ompelin kaksi kerrosta verkkoa yhteen. ompelin verkot myös kiinni siiven etureunan harjateräkseen.

Verkko-siivet valmiina.

Lihat luiden päälle muotoilin styroksista. Paras väline styroksi veistämiseen oli terävä fileerausveitso. Uretaanilla sain kiinnitettyä lisää styroksia tarvittaviin paikkoihin.

Muotoilu edistyy.

Styroskin päälle laitoin kerroksen lasikuitua, jonka sidosaineena käytin acrystalia. Lasikuitu tekin pinnasta kovan ja kestävän.

Muuten lasikuidulla päällystetty, vielä nokkaan oranssiksi sävytettävä laittamatta.

Pteranodonin nahkaisen pinnan valmistin revultexilla, luonnonkumilla. Leikkasin sideharsosta sopivia paloja ja tupsuttelin vaahtomuovin palalla niihin revultexia.

Alaruumiin päällystys revultexilla.

Kaulan, sarven ja naaman päällystäminen sekä maalaaminen revultexilla.

Valmis.

Revultex-käsittelyn jälkeen pteranodon oli valmis ja vein sen Rullaan. Rullan työntekijät tekivät messumatosta lentoliskolle vielä jalustan. Lisko kiinnitettiin myös vaneriin, joka asetettiin tanssimaton päälle. Liskon selässä painopistettään vaihtamalla sai seinälle heijastetun kuvan kääntymään, kuin lentäisi pteranodonilla aavikon yllä.

Poika lentää pteranodonilla dinosaurus-näyttelyn avajaisissa.

Sorvaus.

Harjoituksia, ensimmäinen hyrrä on oikeanpuolimmainen.

Aloitimme sorvaus-kurssin tutustumalla vähän talttoihin ja paras harjoitustyö oli kuulemma hyrrä. Hyrrää varten tarvitsin noin 40x40mm puukalikan, joka olisi reilu 100mm pitkä. Puukalikan päähän tein vannesahalla ristin, jonka avulla sain kalikan asetettua sorviin keskelle.
Aloitin suurella taltalla pyöristämään kalikan reunoja. Aluksi sorvaus tuntui melko hankalalta, mutta reunojen pyöristyessä kulki talttakin jo vaivattomammin. Pienemmällä taltalla muotoilin puuta, pyöreää pintaa ja koveraa pintaa. Mitä useamman harjoituksen ja hyrrän tein, sitä sujuvammin sorvaus sujui.

Vasemmalla ensimmäinen.

Seuraavana harjoituksena tein kaksi pientä pikaria. Pikarit ovat mäntyä kuten harjoituksetkin. Mänty näyttää ihan hienolta, mutta ei ole paras puu sorvaukseen, sillä se on pehmeää ja huokoista.

Pikarien jälkeen tein kaksi kulhoa. Kuvassa suurempi kulho koivusta. Puupurua tulee sorvatessa erittän paljon. Kulhoa tehdessä sain usein puusta pitkää kiharaa nauhaa sahanpurun sijaan.

Valmis kulho vielä sorvissa odottaa hiomista.

Sorvatut ja hiotut kulhot. Pienempi on sorvattu kakkosnelosesta.

Kaikki aikaisemmat sorvaustyöt olen tehnyt kuivasta puusta. Nyt sain kokeilla tuoretta koivua, kiitos Nannin. Tuore puu oli paljon pehmeämpää sorvata ja välillä talttakin kastui. Viimeistellympää jälkeä saa kuitenkin käyttämällä kuivaa puuta.

Koivu kiinni sorvissa ja toinen pää jo sorvattuna.

Paljon päätyi nauhana ja puruna lattialle, kun 25cm pitkästä koivunpätkästä sain noin 10cm pikarin ja pienen hyrrän.

Pieni pikari ja hyrrä.

Halusin kokeilla erilaisia petsejä harjoitustöihin. Alla olevista kaikki muut on petsattuja, paitsi vaalea pikari ja turkoosi ovat sävytettyä natura-lakkaa.

Kirjavaa sakkia.

Sorvaustyöt, jotka ajattelin ottaa käyttöön päätin käsitellä mielestäni hienoimmilla vaihtoehdoilla. Isommat kulhot öljysin Osmo öljyvahalla, kuten myös pienen pikarin. Pienen kulhon maalasin sävytetyllä naturalla.  Innostuin myös tekemään puunappeja, joista suunnittelin tekeväni myöhemmin kenties korvakoruja.

Ylhäältä..

..ja sivusta.

Horror kuvaukset.

Kuvauspäivänä kuvattavat aloittivat maskeerauksella. Saimme parturikampaamo-puolelta lainaan maskeerausvälineitä. Erityisesti tekoiho ja tekoveri olivat kovassa käytössä.

Maskeeraus valmis.

Itselleni tein tekoihon avulla suuren arven otsaan. Tekoiho oli kuin muovailuvahaa, jota levitin ensin otsaan kohollaan olevaksi pötköksi, sitten vain puikolla tein keskelle arpea viillon, maskeerasin sen kasvoväreillä ja täytyin tekoverellä. Viimeistelin vielä painelemalla neuloja siitä läpi. Tekoverta oli sekä jähmeää että valuvaa, käytin haavoissani molempia.

Maskeerauspiste.

Valoryhmä asettelee jo valoja keittiön puolella. Kaikki alkaa olla kuvausta varten valmiina.

Kuvaukset sujuivat hyvin ja kammottavia kuvia saimme paljon. Tässä yksi jo hieman jälkikäsitellyistä kuvista.

Ryhmäkuvan jälkeen otimme vielä yksityiskuvia. Tippatelin oli lainassa Karkun Kotitalous- Ja Sosiaalialan oppilaitokselta.

Crazy me.

Horror lavastus.

Suunnittelua.

Horror luokkakuvauksen valmistaminen alkoi suunnittelulla. Mietimme yhdessä mitä haluaisimme kuvassa olevan ja mitkä elementiti kuuluvat kauhumieleisairaalaan. Teimme alustavaa roolijakoa ja mietimme mistä alkaisimme rekvisiittaa keräämään. Aikakaudeksi päätimme noin 1950-luvun, sillä lobotomia oli käytössä 1940-1960-luvuilla. Koska kysessä oli kuitenkin liioiteltu kauhukuva, oli aikakausi vain suuntaviiva. Googlesta löysimme hyviä referenssikuvia ja ideoita lääkärien ja potilaiden ulkonäköön.

Keittiö vielä koskemattomana.

Tilaksi sopi mainiosti koulun vanha keittiö, valkoiset kaakelit ja eristyshuoneeksi sopiva koppi antoivat hyvät puitteet. Raivasimme ensin tilasta painavat paperipinot pois, jotta pääsimme lavastamaan tilaa.

Kellarista löytyneitä tavaroita.

Koulun kellarista löysimme hyvää rekvisiittaa mielisairaalaamme. Myrkky tosin piti palauttaa kellarin uumeniin, sillä se ei ollutkaan aivan tyhjä.

Tila jo tavaroilla lavastettuna.

Kun rekvisiittaa oli valmistettu osastollaa ja verisiä kankaita ja muoveja lattialle oli jo kuivana toimme ne keittiölle. Pyörätuolit, kankaat ja leikkauspöytä tekivät tilasta jo sairaalamaisen.

Seinätkin valmiina.

Veriset kädenjäljet ja roiskeet ovat revultexia, sillä sen sain helposti repimällä irti kaakeleista. Kaikki alkoi olla jo valmista seuraavan päivän kuvauksiin.