Porolle sarvet.

Harrin tunnilla meillä oli tehtävänä suunnitella ja toteuttaa 2014 joulumyyjäisten mainosjuliste koululle. Aikaa oli kaksi viikkoa ja budjetti tuntematon, nämä olivat ainoat rajoitukset. Ideoinnin jälkeen äänestimme parasta ehdotusta julisteeksi. Voiton vei kutsumanimen "ostoskärrykuvaelma" saanut idea, jossa polkupyörällä ajava "poro" vetää ostoskärryissä istuvaa pukkia pitkin Vammalan autotietä.

Keltään ei löytynyt perinteistä poronsarvipantaa, se oli onni, sillä muita vaihtoehtoja miettiessämme Maukka kertoi Sammaljoen metsässä asuvasta miehestä, jolla voisi olla sarvia lainata. Niinpä lähti autollinen tyttöjä kohti tuntematonta ja palasi mukanaan kahdet peuran sarvet. Rautasarvelle siis suuri kiitos lainasta!

Sorkkaeläin vaihtui lennossa, mutta peuransarvet istuivat hyvin mielikuvaan jouluporosta. Enää oli mietittävä miten painavat sarvet saisi pysymään päässä. Keksiviikkona sarvet vielä lojuivat pöydällä ja torstaina oli kuvaukset, niinpä Sannin kanssa otimme peuraa sarvista ja aloimme pohtia.

Nippusiteet ja otsapanta pistävät silmään.

Hitsauskypärästä sai kätevästi kehikon, mutta muovi oli liian löysää ja sarvet roikkuivat. Väänsin 6mm harjateräksestä päänmukaisen pannan ja kiinnitin nippusiteillä kehikkoon. Kalastajanlangalla ja rautalangalla köytin vielä sarvet paikoilleen, pysyivät paikallaan ja tuntuivat melko mukavilta.

Hiuksilla ei riittävästi peity.

Sarvipanta tarvitsi selvästi pipon peitokseen, onneksi Sannilta sellainen asuntolasta löytyi. Ratkoimme piposta yläsauman, sujautimme sarvien päälle ja harsimme kiinni. Luokan uumenista löytyi karvakaulus, joka oli täydellinen poron korviksi. Poron tarkoitus oli olla hieman ressukka, ei aivan viimeistelty, mielestäni sarvipipo onnistui hyvin ja sopii porolle kuin pipo päähän!

Häris-poro kuvauspaikalla.