Dia de Los Muertosin koristelua Mexico Cityn Coyocanissa.
|
Kuivunut kipsimuotti. |
Pääkallon negatiivi. |
Mäntysuopa, vesi ja öljy liuoksella valelin muotin ja aloin täyttää sitä jälleen kipsillä.
Jännittävää tässä valmistustavassa on se, että muotti tuhoutuu täysin, kun naamari sieltä irroitetaan. Eli kerrasta poikki. Taltalla muotin naputtelu naamarin ympäriltä olikin yllättävän hankalaa ja taltta helposti lipsahti myös naamarin lopulliseen pintaan. Leukaluu oli niin ohut ja kipsikerrokseni osittain myös, että murtumiakin tuli, kolmesta kohtaa. Myös nenäluu kärsi paljon.Kuitenkin olin saanut naputeltua viimeisestkin muotin jäämät pois naamarin päältä!
Halkeamat, lommot ja puuttuvan nenäluun sain jälleen korjattua kipsillä. Myös hampaat vaativat jälleen viimeistelyä. Murtuneen leuan liimasin ja paikkasin liimausjäljet kipsillä.
Pääkallo sai kuivua reilun viikon, ennen maalausta. Koska pääkallo on valkoinen, kuten kipsikin maalausta ei kauheasti ollut. Jälleen hampaat veivät eniten aikaa, vaikea oli saada mustaa maaliapieniin koloihin, sotkematta valkoisia hampaita. Mustat osat tein vesivärillä, punaisiin poskiin ja häivähdykseen keltaista otsan päällä käytin värijauhetta. Ensin kiinnitin värin fiksatiivilla. Lopullisen kiillon sain käyttämällä kiiltävää natura-lakkaa.
Valmis kallo |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti