Koriste naamari.

Sirkukesn lähdettyä kiertueelle, oli aika taas tehdä omia harjoituksia. Viime vuonna emme ehtineet tehdä naamaria, joten tänä vuonna päätin sellaisen tehdä. Aiheen valinta oli melko helppo, sillä olen aina pitänyt Meksikon kuolleidenpäivän (Dia de Los Muertos) luurangoista ja pääkalloista. Halusin kuitenkin löytää pääkallon muotoihin perustuvan kuvan, en vain päälle maalattua. Yleisin kuolleidenpäivän naamari tai kasvomaalaus perustuu silmänympärillä oleviin kukkiin, pata-nenään ja runsaisiin kiemuroihin, koristeisiin ja väreihin.

 

Löysin kuitenkin hyvän kuvan yhdestä patsaasta. Patsaat ovat usein luurankohahmoja suurissa hatuissa ja värikkäissä leningiessääin. Patsaiden naamat eivät ole maalattuja, vaan hieman lempeitä ja iloisen näköisiä pääkalloja.

Naamarin valmistuksen aloitin savesta. Alla on pieni styroxin pala, jottei savea kulu aivan niin paljoa. Ensin savea piti vaivata ja kostuttaa, sillä käytin edellisten naamareiden teosta jäänyttä. Kun savi oli riittävän notkeaa ja muovailtavaa aloin hakea pääkallon mittasuhteita ja suurimpia muotoja, silmiä, poskia ja suuta. Vasta kun suhteet näyttivät hyvältä aloin keskittyä hampaisiin.Hampaissa on hankalan pienet välit, joita oli vaikea saada siistiksi.

Syysloma pukkaa päälle ja täytyy käydä paikanpäällä luurankoja katsomassa. Adios!

Verhoiltu rahi.

Rahin kehikko valmistettiin vanerista (lainasin Sannin laatikkoa malliksi).
Kasaukseen käytin jälleen liimaa ja ruuveja.











Vanerikehikko päällystettiin vanulla, kiinnitys nitojalla.

Vanun jälkeen pala valkoista puuvillakangasta niin, että kaikilta reunoiltatulee muutama sentti yli. Tämä on vain vahvikekangas, ei vielä lopullinen.

Kaikki kulmat neulataan tarkasti tasaisesti edeten, ei yhtä kulmaa alusta loppuun. Neulaus tulee olla kireä, mutta ei tarttua vanuun.
Kun neulaus on valmis, leikataan ylimääräiset kankaat pois, jättäen vielä muokkaus varaa.
Huppu nostetaan rahilta ja ommellaan neulausta pitkin. Jos ompelun jälkeen sovitettaessa huppu on hyvä, voi saumanvarat lyhentään senttiin.

Kangas nidotaan rahin alareunaan kaksinkerroin. Jälleen edeten jokaista sivua samanaikaisesti, aloittaen keskeltä. Kankaan tulee olla kireä ja langansuunnan suora.

Ennen lopullisen kankaan kiinnitystä petsasin rahin jalat vesiliukoisella petsillä. Lakka päälle, jotta petsi pysyy.

Verhoilukanknaan kanssa käydään läpi samat vaiheet, kuin valkoisen aluskankaan. Verhoilukankaassa on tärkeä merkitä päälle tulevien ompeleiden loppukohta.

Paras kangas on huonekalujen verhoiluun tarkoitettu joustamaton ja melko paksu, kuitenkin pehmeä kangas.. Omani oli melko joustavaa, mutta paksuudeltaan sopivaa.

Valmis rahi.

Puuplaneetalla.

Tänään Harrin tunneilla teimme luokkaretken Sammaljoelle Markku Rudangon verstaalle.

Rudangon style, verstaan katto sisältä ja verstas ulkoa.

Jo versata itsessään oli kuin taideteos, sillä ei aivan tavalliselta pajalta näyttänyt. Sipulin muotoinen verstas on valmistettu päreestä, joka luo lähes suomumaisen vaikutelman. Päre tulee uusia vähintään 15 vuoden välein, joten tiedossa on kova homma.

Heti mäessä meidät otti vastaan hieman lohikäärmettä muistuttava puuveistos.
Verstaan ovenkahvana oli hauska ukkeli, joka mulkoili niin kummasti, että nappasin kuvan.

Verstaalla näkyi joitakin valmiita ja keskeneräisiä töitä. Esimerkiksi puiset pääkallot olivat hienoja, sivussa kuva vielä kesken olevasta kallosta.
Hyllyillä näkyi myös paljon puuautoja sekä Rudangon hienoja
teräväkärkisiä puukenkä puutseja.

Pääkallo, puuautot, puutsien pohjia metalli/maalauspajan puolella sekä valmiita puutseja.

Kävimme myös katsomassa moottorisahalla veistettyä paholaista . Paholainen on ensin koonaan petsattu ja
sitten hiottu niin, että syvennyksiin jää tummaa. Hieno oli! Sylissä pullo, jonne kolehti kerätään.

Erittäin mielenkiintoisia töitä oli nähtävänä ja näimme kuvia myös muutamista patsaista, jotka ovat jo asiakkailleen päätyneet. Yllättävää oli kuulla, että esimerkiksi huvipuistot ovat innostuneet puupatsaista ja muutenkin haluavat puuta käyttää rakennusmateriaalina. Toisaalta kun ekologisuus ja maanläheisyys ovat muodissa, on muutos ymmärrettävää.